OPINPOLKU 4

Adsorptio ja etikkahapon tarkistaminen

 

Tässä opinpolussa tutustutaan yksikköprosessiin adsorptio ja sekoitus, sekä neutralointi.

 

Ensin tarkistimme tekemämme NaOH:n konsentraation titraamalla sitä vaaleanpunaiseksi.

 

Sitten tarkistimme etikkahapon pitoisuutta ja laimensimme etikkahappoa.

Käytimme liuokset ravisteliassa ja suodatimme ja titrasimme ne jotta saisimme tuloksiin tarvittavat pitoisuudet.

 

 

Raportiin Tästä!

OPINPOLKU 5

      Aspiriinin valmistaminen ja analysointi
 
Työn tavoitteena oli valmistaa salisyylihaposta syntetisoimalla asetosalisyylihappoa eli aspiriinia. Valmistus on yksinkertainen ja sen pystyi suorittamaan pienessä erlenmayerissa.

Esteröinti on kemiallinen reaktio jossa syntyy esteri.Esteröinnissä karboksyylihappo reagoi alkoholin tai fenolin kanssa muodostaen esterin. Esteröintiä tarvitaan mm. biodieselin valmistamisessa.

Suodattamalla saadaan erotettua nesteestä epäpuhtauksia ja kiintoaine.

Liuottamisessa kaksi ainetta luotetaan toisiinsa niin että ne sekoittuvat täysin.
Kiteytyksessä jonkin aineen liukenemispiste ylitetään ja sen jälkeen jäähdytedään liuosta niin että kiteet muodostuvat, tämän jälkeen lios suodatetaan ja näin jäljelle jäävät kiteet otetaan talteen.

 

Lämmitimme liuosta 60 asteessa noin 15 min, jotta seos sakenisi.

  

 



Lisäsimme liuokseen 75 ml vettä ja suodatimme sen imua apuna käyttäen. Loppu tuloksena oli kristallimaisia kiteitä.

Tässä loput liuokset mitä tarvitsimme lopputulosten saamiseksi.

Raportti ois tässä :)

OPINPOLKU 6

Jäteveden puhdistus



Työssä puhdistimme jätevettä flokkulointi aineiden avulla sekä testasimme flokkulointi aineiden toimivuutta eri pH- alueilla. Suoritimme flokkuloidun jäteveden jatkopuhdistuksen ionivaihtohartsilla käyttäen anioninvaihtohartsia. Ioninvaihdon tehokkuutta analysoimme ioniselektiivistä elektrodimittausta soveltaen.

Flokkuloinnissa kiintoainehiukkaset muodostavat flokin, jossa kiintoainehiukkaset laskeutuvat hitaasti.
Flokkulointiaineita ovat esim. alumiinikloridi ja alumiinisulfaatti. Käytetään juomaveden puhdistukseen vedenpuhdistamoissa.

Selkeytyksessä taas poistetaan vedessä oleva kiintoaine painovoimaa käyttäen.

Ioninvaihto tapahtuu samanmerkkisten ionien välillä.
Kationinvaihtajat vaihtavat kationeja ja anioninvaihtajat anioneija. Vaihtimina voi toimia esim. orgaaniset hartsit ja jotkut orgaaniset ja epäorgaaniset aineet. Vaihtaja voi olla nestemäinen tai kiinteä.

Ensiksi otimme 2 litraa jätevettä ja suodatimme sen imua apuna käyttäen.
 

Kuva jätevedestä pH:n määrittämisen ja flokkauksen jälkeen.
 

Suoritimme jatko puhdistuksen anioninvaihtohartsia käyttäen.

Tässä puhdistetut jätevedet ja muut tarvittavat liuokset työn loppuun suorittamista varten.

Raporttiin tästä !

OPINPOLKU 2

Vichy-veden Ca- pitoisuus , pH ja sähkönjohtokyky  ennen ja jälkeen tislausta

Tislaus:

Tislauksella tarkoitetaan prosessia, jossa toisiinsa lienneet aineet erotetaan toisistaan.
Tislaus perustuu aineiden eri haihtuuvuuksiin.
Tislaustulokseen vaikuttavia tekijöitä on mm. jäähdyttimen tislaus - ja tislekolvin puhtaus ja lämpötilan pitäminen samana koko prosessin ajan , myös jäähdyttimessä olevalla vedellä on osansa tislaustuloksessa.
pH- arvo kertoo vetyionien aktiivisuudesta liuoksessa, vesilioksen happamuus ilmoitetaan pH- asteikolla.
Sähkönjohtokyky kertoo paljonko jokin neste tai materiaali voi läpäistä sähköä.
Sähkön johtavuuteen vaikuttaa se miten hyvin elektronit ja ionit voivat kulkea atomin sisällä.

Calsiumionien pitoisuus määritetään kompleksometrisella titrauksella EDTA- liuoksella ja Indikaattorina toimii Kalkonkarboksyylihappo.

Kun titraus on valmis liuoksen väri muuttuu siniseksi.

Teimme kuvan mukaisen tislauslaitteston ja tislasimme Vichy-vettä.

       

Tislauksen jälkeen mittasimme keräyskolviin saadun vesi- liuoksen pH:n ja johtokyvyn.

      Työraporttiin tästä

OPINPOLKU 1

                      

         NaOH tarkistus,HCl-valmistus ja yhdisteen moolimassan tarkistus    

                                                  Ensiksi me teimme NaOH liuoksen.

         

         

          

                                         
                                              Sitten tarkistimme väkevyyttä eli konsentraatiota.
             

            

kuumensimme ionivapaata vettä lämpölevyllä.

kaadoimme veden kolmeen erlenmeyerkolviin joissa oli kaliumvetyftalaatti jauhetta. 

Sitten titrasimme liuosta NaOH-liuoksella  niin  että väri muuttuisi vaaleanpunaiseksi.

Sitten raportissa on muitten töiden tarkemmat kuvaukset ja laskut mutta en saanut niistä tälläkertaa kuvia .

raportin näkee alla olevasta linkistä:

https://docs.google.com/document/d/1dBTCoUl1cxkYh8LOwGqzpHW7BHwv3qlps-MRZtHDG9Q/

 

Neutralointi ja liuotus

Neutralointi on aineen muuttumista neutraaliksi , eli ph:arvon muuttumista seitsemän lähelle , jotta liuos ei olisi enää emäksinen tai hapan.

Neutralointiin tarvitaan hapanta ja emäksistä liuosta ekvivalentti määrä , jolla tarkoitetaan ainemäärää joka on reaktioyhtälön mukainen.

Neutralointia sovelletaan teollisuudessa esim. vedenpuhdistamoissa ja lannoitteiden vaömistuksessa.

Liuos tarkoittaa että nesteeseen lisätään esim. jotain orgaanista happoa joka sekoittuu ja liukenee nesteeseen.

liuoksen lämpötila, kiehumis - ja sulamispiste vaikuttavat liuokseen ja liukenemiseen.